1800 luvulla posliiniset astiat olivat etenkin talonpoikaishäissä harvinaisuuksia. Ruokaillessa käytettiin saviastioista tai puuastioista. Posliinilautaset yleistyivät pääpöydän arvovieraille 1800 luvun puolivälissä.
Kattauksista vanhimpaa talonpoikaista tapaa kuvaa Kuhmosta tunnettu käytäntö, jossa ruokapöydässä on keskellä iso palvattu liharaaja ja leipäpino paljaalla pöydällä, voi, perunat ja suolakala puupurtiloissa. Miksi ei tällainen yksinkertainen hyvistä perusmauista muodostuva kokonaisuus sopisi tänä päivänäkin hääjuhlaan vaikkapa iltapalaksi?
Pöydän peittäminen lakanalla tai pellavaliinalla on tullut tavaksi vasta 1900 luvun puolella. Talrikkeja eli lautasia ei käytetty, leipää ja lihaa leikattiin omilla veitsillä ja "rippeet" kalanruodot ja perunankuoret laskettiin pöydälle.
Juomaa tarjottiin yhteisestä oluthaarikasta, joka kiersi pöydässä. Häätuoppi oli punaiseksi maalattu ja olut oli aterian pääjuoma.
Jotain vanhaa, jotain uutta.. morsiusvakka kertoo tarinoita vanhoista suomalaisista hääperinteistä ja kuvauksia niiden uusista sovellutuksista kokemuksin ryyditettynä. Juhlissa syntyy myös aivan uutta hääperinnettä, morsiusvakka on 2000 luvun modernin hääperinteen alkulähteellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti